Tervehdys, Juha, Julkaisit keskiviikkona henkilökohtaisella Facebook-tililläsi näkemyksen Ilvestä koskeneesta kirjoittelustani viime aikoina. Koska teksti on jo kopioitu seuran kannatusryhmään ja koska Julkisen sanan neuvosto tulkitsee myös yksityiset some-kannanotot julkaisuvapaiksi, katson järkevimmäksi vastata sinulle julkisesti. Olen ihmeissäni, ettet ole ottanut henkilökohtaisesti yhteyttä. Kritiikkisi näyttää kohdistuvan minuun yksityishenkilönä, joten sellaisena myös sinulle kirjoitan. Aamulehti määrittää journalistisen linjansa itsenäisesti, ja tätä linjaa kommentoi toimituksen johto, jos tarpeellista on. Kirjoitat ihmetteleväsi, miksi minulla on käynnissä henkilökohtainen ajojahti sinua kohtaan. Olen päivityksestäsi kuultuani miettinyt hyvinkin paljon viime kuukausina sattuneita tilanteita ja sinua ja Ilvestä käsitteleviä tekstejä. Kausi on ollut värikäs. Ymmärrän hyvin, että sinusta tuntuu loukatulta. Aistin, että elät seuran mukana hyvin voimakkaasti. Uskon vilpittömästi, että tarkoitat joka sanaa, kun puhut, että Ilveksen etu on tärkein. Arvelen, että sen suuren Ilves-sydämen takia jokainen seuraan kohdistuva negatiivinen asia on sinulle kuin puukko omaan rintaan. Ja jokainen haava tuntuu edellistä pahemmalta, kun vanhat eivät ole ehtineet parantua. Samoista syistä ymmärrän myös kannattajien pahan olon. Sinun kanssasi mietin suksien menneen ensimmäisen kerran ristiin joulunalusaikana. Kun Antti Tyrväisen oikea lähtöuutinen tuli, Ilves mainosti kotiottelua hänen kasvoillaan, vaikka Tuomas Tuokkolan mukaan teillä oli tieto siirrosta päiviä ennen lehden menoa painoon. Mielestäni kyseessä saattoi olla tahallinen virheellinen mainostaminen, joka oli journalistisin perustein syytä selvittää. Toimitusjohtaja Esa Honkalehto ei ollut tavoitettavissa, joten otin yhteyttä sinuun. Et ymmärrettävästi ollut kysymyksistä järin innoissasi. Alkusyksystä kirjoitin verkkokommentin, jossa vaadin kriittiseen sävyyn joukkueelta kovempaa voittamisen asennetta ja kuvasin Ilvestä "naureskelevaksi jätkäporukaksi". Sekin saattoi nostattaa kulmakarvojasi, vaikka kirjoitinkin lopussa, että Ilves vaikuttaa jopa suoralta puolivälieräjoukkueelta. Otit esiin virheellisen Tyrväistä käsitelleen uutiseni syksyltä. Korostan yhä, että väärän julkaisupäätöksen tein vain ja ainoastaan minä. Tähän päätökseen johtaneita syitä käsittelimme mielestäni yhteisymmärryksessä. Moka oli merkittävä. Otin sen melko raskaasti. Virheellisen tiedon julkaiseminen voi sellaisenaan johtaa irtisanomiseen. En pystynyt tapauksen jälkeen nukkumaan viikkoon. En ole koskaan ennen joutunut käyttämään unilääkkeitä. Virhe ei jättänyt muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä, että niin sinä kuin Ilves nostitte minut tikunnokkaan sosiaalisessa mediassa. Päätin olla ottamatta Ilveksen julkaisemia minua käsitteleviä videoita ja sinun twiittejäsi henkilökohtaisesti. Itse asiassa teimme itse itseämme solvaavan videohaastattelun, kun Tyrväinen palasi maajoukkuetauolta. Sinä ja moni muu jääkiekkoihminen koette, että minä olen vain ärsyttämisestä ja kohuista nauttiva sanallinen pyromaani. Se on potaskaa. Sellaisen kuvan syntyminen on mitä suurimmissa määrin valitettavaa. Se on syy, miksi vastaan sinulle. Minä ja suurin osa toimittajista tekevät työtä intohimolla, koska haluavat parantaa asioiden tilaa. Sieltä kumpuaa herkkyys kritisoida. Huonot päätökset ja virheet eivät lopu maailmasta, ellei niitä pystytä osoittamaan. Joku muu haluaa kertoa ihmisille ilmastonmuutoksesta, minun tehtäväni on kertoa urheilusta. Olen kahden journalistin lapsi, jolle on ensimmäisestä tuttipullosta asti syötetty elämänarvoina rohkeutta, määrätietoisuutta ja halua kyseenalaistaa. En ymmärrä box out -pelaamisen hienouksia yhtä syvällisesti kuin sinä, mutta tamperelaisena urheilutoimittajana minulla on juuri nyt suurempia huolenaiheita. Ilves on nostanut Kanada-maljaa viimeksi kohta 31 vuotta sitten, eikä mikään toistaiseksi viittaa siihen, että tämä toistuisi lähivuosina. Suuri, ellei kaikkein suurin osa työtäni on antaa painetta tehdä asiat paremmin. Mietin paljon urheilujournalismia esimerkiksi Britanniassa ja Saksassa, ja sitä, millaisella tasolla ammattilaisurheilu on näissä maissa. Uskon, että asiat korreloivat toisiinsa. Minä en ole täällä hakemassa huomiota, hankkimassa jääkiekkoa pelaavia kavereita tai voittamassa Pulitzer-palkintoja. Minun mestaruuteni on, jos jokin muuttuu paremmaksi. Minä laitan Queeniä soimaan, jos joku erityinen ihminen tulee vaivihkaa kiittämään kovasta artikkelista ja sanomaan, että se herätti kohteensa. Niin on käynyt muutamaan kertaan. Ilves ja sinä ette valitettavasti ole minun mielestäni selviytyneet järin hyvin tästä kaudesta, ja minä olen halunnut sen lukijoille kertoa. Olen halunnut kritisoida, jotta te opettelisitte tekemään työnne paremmin. Juha, tämä äärimmäisen tärkeä asia meni yhdeltä toiseltakin kaveriltasi taannoin ohi. Sinun tulee jo lainopillisestikin kestää tavanomaista kovempaa arvostelua, kuten minunkin. Työsi on luonteeltaan julkista ja sen tulokset vaikuttavat moneen ihmiseen. Minä en jahtaa ketään enkä mitään. Samalla otteella ja samoista syistä olen tarttunut aikaisempiinkin aiheisiin. Pysyn väitteessäni, että Ilveksen päävalmentajanvaihdos julkaistiin tökerösti ja se vaikutti joukkueen työskentelyyn negatiivisesti. Usko kuitenkin, että jos ja kun jatkat samassa työssä, toivon, että löydät takaisin oikeille askelmerkeille. Muistatko, kun marraskuussa 2014 kehuin työtäsi ja ilmoitin 20 ottelun jälkeen, että tällä kertaa Ilves on pudotuspeleissä? Pitkää Ilves-kevättä sydämellisesti toivottaen, Solmu PS. Tarjosin sinulle mahdollisuutta kommentoida asiaa AL:ssä omalta taholtasi. Tarjous on yhä voimassa.